17.9.2012

Secret Surprise - ponin korjausta

Stardazzle tuli joskus viime talvena jonkun baittilotin mukana. Siihen oli tehty jollain mustalla liidulla merkintöjä, mutta loimen puuttumisen ja häntäruosteen lisäksi siitä ei löytynyt mitään muuta vikaa:


Kaunis! Harmi ettei loimea löytynyt siihen hätään mistään, eikä tuo loimettomana kellekään kelvannut. Itsellä tuo jo hyllyssä oli. Stardazzle unohtui laatikkoon kuukausiksi, jossain vaiheessa yritin tehdä sille custom-loimea pääsemättä juuri alkua pidemmälle. Kunnes sain Kartsan Krisseltä muiden ostosten kaupanpäällisiksi rikkinäisen Secret Starin loimen. Sattui hyvä tuuri, vaikka loimi olikin eri ponin, oli kuviointi sama. Loimesta oli lohjennut palanen takana olevasta kiinnitys "kolosta" mikä ei haittaa mitään koska se ei näy, ja loimi pysyy kuitenkin paikallaan. Suurempi ongelma oli etupään "lukon" murtuma.

Päätin ensin testata, onnistuuko maalaus edes. Tällaiselta näytti lopputulos (oikealla alkuperäinen), tarkoitus olisi vielä lakata tuo, jolloin mattapintaisuus mahdollisesti häviäisi.


Sitten lukon korjausta suunnittelemaan. Ensiksi käteen sattui pois napsaistu nippusiteen häntä, joka sai toimia koekaniinina. Muotoilin kynsileikkureilla ja mattoveitsellä kahdesta päästä samanlaiset väkäset, ja liimasin ne Bilteman muoviliimalla (jolla muuten pysyy kaulaholkiton ponin pääkin kohtalaisen hyvin paikallaan) tuohon pidikkeen leveimpään kohtaan. Muussa kohtaa liimalla ei kyllä ole mitään mahdollisuuksia pitää, sillä tuo kohta mistä alkuperäinen väkänen on lähtenyt, on niin kapea, että kunnon liimapintaa ei siihen saa.

Liima sai kuivatella seuraavaan päivään, ja nyt kiinnityskohta näyttää tältä:


Jännitys tiivistyy... Loimi takapäästä paikalleen...


Loimi kiinni... Naps.

TADAA!!! Se kestää!!!


No, on kestänyt jo monta auki ja kiinni napsautusta, mutta eipä tuolle takuuta voi antaa. Loimi aukeaa helpommin, kun loimea painaa hiukan oikealle (koska väkäset ovat hieman enemmän oikealla kuin alunalkaen). Ehkä tuota kannattaa kuitenkin säilyttää hyllyssä irrallisena (ulkonaisestihan sitä ei huomaa kuin takapään kiinnityksen ulostörrötyksenä), tuskin liimaukset kestävät kokoaikaista aukipainavan jousen painetta.

Nyt on päästy tässä projektissa taas harppaus eteenpäin, seuraavaksi olisi kai lakattava tuo loimi, kokeiltava saako häntäruostetta yhtään näkymättömämmäksi, ehkä repinkattava ja tehtävä kampaus uudestaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti