No, kotiin palatessa odotti sentään yksi kaunokainen, Kartsan Heiniltä tullut nätti taf Buttons kampoineen. Lotissa onkin sitten tulossa tämän sarjan täydentävä Munchy.
Vielä on kuitenkin riski olemassa, että haalistuvat, sillä vaikutushan jatkuu monesti vielä pitkään voiteen poiston jälkeenkin. Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että vaikka haalistuisivat ihan valkoiseksi, ovat molemmat kyllä paremman näköisiä kuin ennen käsittelyä!
Ja sitten vielä ennen lomaa preparoitu kunnostettava Vanilla Treat nykykuosissaan. Tällä on jotain pikku tahroja kehossaan, silmissä kulumat, ja harja ja häntä oli leikattu ihan nysäksi. Tämän aloitus on viivästynyt ihan puhtaasti sen takia, että kaulasauma on ollut erittäin tukevasti kiinni. Nyt kun se on ähelletty auki, on toivottavasti pienempi kynnys puhdistaa tämä loppuun ja aloittaa roottaus :).
Tässähän tulikin nyt varsin mitäänsanomattoman postauksen yhteydessä myös testattua yksi poneihin liittymätön ostos... Taloudessamme on kaksi järkkärikameraa, oma 2000-luvun puolivälissä ostettu paljon kuvattu Canonin 20D, ja isännän viime vuonna ostettu Nikon. Vaihdettuani muutama viikko sitten vanhan pöytäkoneeni läppäriin, ilmeni ongelma, jonka myötä melkein jo heitin Canonilla vesilintua: Samsungin läppärissä ei ole enää cf-kortille sopivaa aukkoa. Kameran mukana tuli piuha, jolla sain kuvat siirrettyä suoraan kamerasta edelliselle koneelle, mutta nyt levyltä asennuksenkaan jälkeen kone ei tunnistanut kameraa. Tänäänpä sitten ostettiin Biltemasta 4,90 e maksanut kortinlukija, ja taas vanha pelittää :).
